Paljon on muuttunut elämässäni muutaman vuoden aikana. Olen
kuullut monilta, kuinka olen itsekin muuttunut. Sinisilmäisestä pikkukaupungin
tytöstä on kasvanut Stadin pölyjä pelkäämätön journalistin alku.
Tiedostan itsekin, etten ole enää samanlainen ihminen kuin
vuosi sitten. Tai kaksi. Viisi. Samapa tuo.
En kuitenkaan koe muuttuneeni. Sen sijaan tiedän kasvaneeni.
Suuntaan jos toiseenkin. Joskus nuorempana, kun olin laiha kuin luudanvarsi vaikka
kuinka söin, kummitätini varoitteli minua: ”Noin se oli minullakin nuorempana.
Sitten parikymppisenä ne herkut alkavatkin näkyä kropassa.” Oikeassa oli.
Samainen viisas nainen oli myös antamassa rohkaisevan potkun takapuolelle kun
muutto Helsinkiin alkoi olla ajankohtainen. ”Se on niin sinun paikkasi, anna
mennä nyt vaan.” Ja oikeassa oli taas. Niin oikeassa.
Elämä Helsingissä on vahvistanut ajatusmaailmaani siitä,
että kaikki on kiinni meistä itsestämme. Tuli eteen mitä vain, päätämme itse,
miten siihen suhtaudumme. Omaan elämään, omiin ajatuksiin ja tunteisiin
vaikuttaa se, miten balanssissa olemme itsemme kanssa.
Nykymaailmassa tuijotetaan peiliin varmasti enemmän kuin
koskaan aikaisemmin. Kaiken pitää näyttää hyvältä – niin kropan kuin mielenkin.
Täydellinen ihminen ei ole enää illuusio. Hän on se, joka kyykkää salilla
vieressäsi suuremmilla painoilla kuin sinä. Hän on se, joka lastaa kaupassa jäätelöpakettisi
perään liukuhihnalle maitorahkaa. Hän on se, joka osaa sanoa oikeat asiat aina oikeaan aikaan. Koska ympärillämme viilettää enemmän täydellisen oloisia
ihmisiä kuin koskaan, haluamme olla sellaisia itsekin.
Ihminen on loppujen lopuksi hyvin haavoittuvainen.
Yhteiskunnassa, jossa virheille ja heikkouksille ei ole aikaa eikä paikkaa, on
vaikea olla aidosti oma itsensä. Aito ihminen tekee toisinaan virheitä ja on
heikko. Täydellisyyden tavoittelu estää meitä hyväksymästä tämän faktan. Se,
millaisia oikeasti olemme, ei välttämättä ole riittävän lähellä tuota
täydellistä ihmistä. Täytyy siis yrittää ja suorittaa. Olla jotakin muuta.
Todellisuudessa tarvitsemme ympärillemme ihmisiä, jotka osoittavat sanoin ja teoin, että olemme hyviä vain olemalla. Ja ettei elämä ole
kilpailua. Tarvitsemme ihmissuhteita, jotka ovat aitoja ja siksi vahvoja.
Kaikille ei tarvitse kelvata. Kun kelpaa itselleen, kelpaa myös ihmisille, joilla on
oikeasti väliä.
Rehellisyys on yksi tärkeimmistä arvoista, johon hyvät
ihmissuhteet pohjautuvat. Siksi kaiken pitäisi lähteä liikkeelle siitä, että
olemme rehellisiä itsellemme. Kuten
yksi aikamme suosikkinaisista, Carrie Bradshaw, eräässä Sinkkuelämää-sarjan
jaksossa toteaa: ”The most exciting, challenging and significant relationship
of all is the one you have with yourself.”
Niin. On jännittävää, haastavaa ja merkittävää olla
rehellinen itselleen. Kun mietin omaa kasvuani ihmisenä, saan kyllä nauraa ja
itkeä. Mitä kaikkea olenkaan käynyt läpi! Mutta vaikka olenkin joissain määrin
kasvanut melko urbaaniksi mimmiksi, sydämessäni asuu yhä se hyväuskoinen
maailmanparantaja. Ja hyvä niin. Minä pidän hänestä.
Beauty
begins the moment you decide to be yourself.
- Coco
Chanel -
Kuvissa rakkaita ihmisiä, joiden hymyt saavat aikaan ihmeitä...
Eksyin tänne jotenkin ja nää tekstit on ihan huippuja! Ihana lukea näitä:) t.Rosanna
VastaaPoistaKiitos ihanasta kommentista! Toivottavasti tulevatkin jutut tuovat iloa! :)
Poista